Vihdosta viimein kotona. Ei musta olis joka päivä heräämään seiskalta. Ei tottamaar. Se on jokseenkin raskasta olla sairaalassa melkein kokonainen päivä. Torstaina uudestaan. Ei täällä mitään hätää ole, käytiin vain tytön jokavuotisissa epilepsian tarkastuksissa 

Nautin valosta joka tulvii sisään. Päivä päivältä iltapäivä on kirkkaampi. Ystävältä saama pensseli pääsee kohta tosi toimiin. 

Vai pitäisikö sitä kuitenkin ensin ottaa nokoset??  Ei kun hommiin!!!!

Ride